Dynasty tietopalvelu
Sysmn kunta RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://sysmad10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://sysmad10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Tie- ja lupajaosto
Esityslista 18.12.2025/Asianro 54


Kokousasian teksti

 

Eläinsuojan ilmoituspäätös, Koivuaho 781-403-1-28

 

TIELUPA 18.12.2025    

414/11.01.01/2025  

 

Asia Ympäristönsuojelulain 115 d §:n mukainen päätös eläinsuojaa koskevasta ilmoituksesta

 

Toiminnanharjoittaja Samuli Pyyhtiä

 

Toiminta ja sijainti Lypsykarjatalous ja lihanautakasvattamo. Tila sijaitsee Sysmän kunnan Karinlanmaan kylässä osoitteessa Suomennurmentie 608, 193103 tilalla Koivuaho 781-403-1-28.

 

Ilmoituksen tekemisen peruste

 

 Toiminta on ilmoituksenvaraista ympäristönsuojelulain 115 a §:n ja liitteen 4 kohdan 5 c mukaan.

 

Viranomaisen toimivalta

 

 Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4 momentin mukaan kyseistä toimintaa koskevan ilmoituspäätöksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii toimintaympäristövaliokunnan tie- ja lupajaosto.

ILMOITUS

 

Asian vireilletulo Ilmoitus on jätetty Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 21.9.2025 ja sitä on täydennetty 23.9.2025 ja 8.10.2025.

 

Sijainti ja ympäristö Koivuahon tila sijaitsee kiinteistöllä Koivuaho 781-403-1-28 osoitteessa Suomennurmentie 608, 19310 Karilanmaa, Sysmä. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta, alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Tilan lähimmät häiriölle alttiit kohteet ovat 190 metrin etäisyydellä sijaitseva asuinrakennus ja reilu 400 metrin etäisyydellä sijaitseva vapaa-ajan asunto. Lähimpään vesistöön, Päijänteen Paalahteen on noin 630 metriä.

 23 hehtaaria tilan pelloista sijaitsee Karilanmaan 2-luokan pohjavesialueella. Osa pelloista on osittain varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Toiminnanharjoittajan mukaan tilan peltojen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Peltoja ei rajaudu vesistöön.

 

Toiminnan kuvaus Tilan toiminta on olemassa olevaa toimintaa. Tilalle on rakennettu uusi hiehokasvattamo ja tämän myötä eläinpaikka määrä tilalla lisääntyy. Tilan päätuotanto suunta on lypsykarjatalous. Tilalla viljellään rehukasveja eläinten ravinnoksi.

 Tilalla on ollut aikaisemmin ympäristölupa (Teknisen lautakunnan lupajaosto, 5.6.2013), joka on kumottu vuonna 2015 lakimuutoksen myötä, ympäristönsuojelulain 231 §:n nojalla.

 

 Tilalla sijaitsee vanha navettarakennus sekä uusi hiehokasvattamo, joka on valmistunut 17.11.2025. Tällä hetkellä tilalla on eläinpaikat 35 lypsylehmälle, 12 hieholle, 8 6-12 kk vasikalle ja 10 < 6 kk vasikalle. Ilmoituksen mukaaiset uudet eläinpaikka määrät olisivat lypsylehmä 35, hieho 30, emolehmä 20, vasikka 6-12 kk 8 ja vasikka alle 6 kuukautta 10. Ilmoituksen jättämisen jälkeen eläintenikäjakaumaa muokattiin vielä niin, että paikkoja olisikini 35 lypsylehmälle, 35 hieholle, 15 emolehmälle, 8 6-12 kk vasikalle ja 10 < 6 kk vasikalle. Tilan tulevien eläinpaikkojen perusteella laskettu eläinyksikkö määrä on 626,7 ey. Eläinjakaumaa on ilmoituksen jättämisen jälkeen muutettu, sillä toinen eläinsuojarakennuksista on lietelanta tekniikalla ja toinen kuivikelanta tekniikalla ja eläinpaikkoja on sovitettu sen mukaan tuotantoon sopivaksi.

 

 Lantalat ja laidunnus

 

 Tilalla on käytössä sekä lietelantala että kuivikelantala. Lietelanta on käytössä vanhassa navetassa, jossa on lypsylehmät, vasikat ja osa hiehoista. Lietesäiliöitä tilalla on kolme, kaikki betonisia ja katteena kuorettuma. Säiliöt ovat tilavuuksiltaan 348 m3, 484 m3 ja 710 m3. Kuorettuma estää hajujen leviämistä. Liete valuu painovoimaisesti lietekuiluista lietesäiliöiden alaosaan.

 

Lietelantaloiden kokonaistilavuus on 1547 m3, hyötytilavuutta lietesäiliöissä on yhteensä 1393 m3. Tilalla tarvittava lietelantaloiden laskennallinen hyötytilavuus on 924 m3 huomioiden 4 kk laidunnus ja maitohuoneenpesuvedet 150 m3.

 

 Uudessa hiehokasvattamossa on kuivikelantapohja ja lisäksi tilalla on käytettävissä kolme laakasiiloa kuivikelantaloina. Laakasiilot on katettuja ja vesitiiviitä. Laakasiilot ovat tilavuudeltaan 210 m3, 150 m3 ja 150 m3. Kuivikepohjan pinta-ala on 240 m2 ja kerrospaksuus 0,6 m eli tilavuudeltaan kuivikepohja on 144 m3. Yhteensä kuivikelantatilavuutta on siis 654 m3. Laskennallinen tilalla tarvittava kuivikelantatilavuus on 641 m3.

 

 Kaikki lanta käytetään tilan omilla tai vuokrapelloilla lannoitteena. Eläinmäärän mukaan laskennallisesti levitykseen tarvittava pelto pinta-ala on 48,9 ha. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen sopivaa yhteensä 64 ha, josta omaa peltoa on 49 ha ja vuokrapeltoa 15 ha. Osa tilan pelloista, yhteensän 23 ha, sijaitsee osittain Karilanmaan 2-luokan pohjavesialueilla, näistä osa varsinaisella muodotumisalueella. Lanta levitetään letkulevittimellä. Myös pilaantuneet rehut levitetään peltoon.

 

 Eläimistä lypsy- ja umpilehmät laiduntavat noin kuusi kuukautta vuodesta säistä riippuen. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä. Laitumilla on siirrettävät ruokinta- ja juottopaikat. Lisäksi navetan välittömässä läheisyydessä on pieni ulkotarha. Ulkotarhassa ei ole ruokinta- tai juottopaikkoja. Laitumia ei rajaudu vesistöön.

 

 Kemikaalit

 

 Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä. Uudempi polttoaine säiliö, joka on otettu käyttöön vuonna 2022 on tilavuudeltaan 2,5 m3. Säiliö on kaksivaippainen muovi säiliö, jossa on tyyppikilpi, lukitus ja ylitäytönestin. Toinen vanhempi säiliö on 2m3 yksivaippainen metalli säiliö. Vanhempi säiliö on tarkastettu 22.10.2025 ja se on tarkastuksessa todettu A-luokan säiliöksi. Säiliössä ei ole suoja-allasta eikä ylitäytön estintä.

 

 Molemmat säiliöt sijaitsevat betonilaatan päällä tilakeskuksen konehallin vieressä. Tilalla on imeytysaineena purua ja turvetta. Tankkauspaikka ei ole päällystetty.

 

 Muita tilalla käytettäviä kemikaaleja ovat öljyt, pesuaineet ja kasvinsuoja aineet. Pesuaineita ja kasvinsuoja-aineita ei varastoida tilalla vaan niitä tilataan vain sen verran mitä kerralla tarvitaan käyttöön. Öljyjä säilytetään konehallissa puulavan päällä. Konehalli on katettu tila, jossa on betonilattia. Tila on viemäröity, viemärissä ei ole öljynerotinta.

 

 Jätteet

 

 Toiminnassa syntyy tavanomaisia maatalous jätteitä. Vaaralliset jätteet varastoidaan tiivispohjaisella alustalla konehallissa. Kuolleet eläimet toimitetaan raadonkeräilyyn Honkajoki Oy:lle.

 

 Taulukko 1. Tilalla syntyvät jätteet, arvioitu määrä, käsittely, säilytys ja jatkotoimituspaikka

 

 

Jätelaji

Arvioitu määrä (kg/a)

Käsittely, säilytys ja jatkotoimituspaikka

Sekajäte

4000

sekajäteastia, tyhjennys 2 viikon välein, kunnallinen jätehuolto

Maatalousmuovit

1000

säilytetään, kerätään säkkiin, toimitetaan maatalousmuovin keräilyyn tai sekajätteeseen

Jäteöljyt

200 (l/a)

säilytetään tynnyrissä konehallissa, noudetaan tilalta

Akut, paristot, loisteputket

 

Toimitetaan lajitteluasemalle aina kun jätteitä syntyy

 

 

Riskeihin varautuminen ja paras käyttökelpoinen tekniikka

 

Tilalla on päivitetty pelastussuunnitelma rakentamisluvan yhteydessä. Tilalla on käytössä sekä vesiosuuskunnan verkosto vesi sekä oma kaivo. Kaivo vettä testataan säännöllisesti. Sähkökatkojen varalta tilalla on aggregaatti.

 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö liittyy energian säästötoimiin, työn tehostamiseen ja kone kannan ylläpitämiseen ja tarvittaessa uusimiseen.

 

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

 

Ilmoituksesta tiedottaminen

 

Kuulutus ilmoituksesta sekä ilmoitus liitteineen on julkaistu Sysmän kunnan verkkosivuilla 16.10.2025 ja se on ollut nähtävillä 17.11.2024 saakka. Nähtävilläoloajan hakemus liitteineen on ollut nähtävillä myös Sysmän kunnan asiointipisteessä asiointipisteen aukioloaikojen puitteissa. Kuulutuksesta tiedotettiin kirjeitse lähialueen kiinteistöjen omistajia.

 

Tarkastukset Tilalle tehtiin ilmoitukseen liittyvä tarkastus 10.10.2025.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

 Ilmoituksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä.

Lausunnot Ilmoituksesta pyydettiin lausunto Päijät-Hämeen terveydensuojeluviranomaiselta ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

 

 Päijät-Hämeen ympäristöterveys on 18.11.2025 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

 

”--Terveydensuojeluviranomaisen lausuntona totean, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, eikä ilmoituspäätökselle ole terveydensuojelullista estettä. Terveydensuojelulla ei myöskään ole tiedossaan seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä tilan nykyiseen toimintaan liittyvää terveyshaittaa.

 

Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Päijät-Hämeen ympäristöterveyden eläinlääkintähuollon päällikkö on antanut eläinsuojan rakennuslupaa varten erillisen lausunnon, jossa arvioidaan tarkemmin eläinten hyvinvointiin ja tarttuvien eläintautien torjuntaan liittyviä seikkoja. Ilmoituspäätöksessä tulisi määritellä laajennuksen jälkeinen suurin sallittu eläinmäärä toiminnan vaikutusten rajaamiseksi.

 

Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä eläinsuojan tai lannan levitykseen käytettävien peltojen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laadulle. Ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä tulisi antaa määräykset lannan ja lietteen levittämisestä pohjavesialueelle ja talousvesikaivojen ympärille jätettävän suojavyöhykkeen leveydestä, koska näitä ei ole Sysmän kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä mainittu.

 

Lannan varastointitilavuuden osalta tulee noudattaa ympäristönsuojelusäädösten vaatimuksia. Lietesäiliöiden ja lantavarastojen rakenteiden tulee olla tiiviitä siten, että vuotoa tai valumia ympäristöön ei tule. Toimijan tulee seurata lanta- ja lietesäiliöiden kuntoa vähintään vuosittaisen tyhjennyksen yhteydessä. Epäiltäessä vuotoa tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi.

 

Laiduntaminen tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu vaara talousvesikaivojen veden laadulle eikä pohjaveden pilaantumisen riskiä. Laitumilta ei saa syntyä myöskään valumia pintavesiin.

 

Tilan vedenhankintaa tapahtuu hakemuksen perusteella sekä kunnan vesijohtoverkosta että omasta talousvesikaivosta. Kaksi eri vesilähdettä parantaa varautumista vesihuollon häiriötilanteisiin, kuten yksittäisen kaivon veden saastumiseen. Oman talousvesikaivon veden laatu tulee tutkituttaa vähintään kolmen vuoden välein, mikäli sitä käytetään lypsylaitteiden ja muiden maidon kanssa kosketuksessa olevien laitteiden puhdistuksessa ja huuhtelussa.

 

Eläinsuojissa syntyvät jätevedet tulee käsitellä noudattaen voimassa olevia ympäristönsuojelusäädöksiä.

 

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa ympäristöön ja asutukselle. Hajuhaittaa aiheutuu eläintenpidon lisäksi myös lannan käsittelystä ja levittämisestä. Syntyviä hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esim. hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden keston minimoimisella, levitysajankohdan valinnalla sekä lannan nopealla multaamisella levityksen jälkeen. Lietesäiliöiden kattaminen ns. kelluvalla katteella on suositeltavaa.

 

Toiminta tulee järjestää siten, että ympäristön roskaantumiselta vältytään. Jätteiden käsittelystä tulee antaa riittävät määräykset. Eläinperäisen sivutuotejätteen säilyttäminen ja hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevaa sivutuotelainsäädäntöä noudattaen. Kuljetusta odottavat kuolleet eläimet tulisi säilyttää tiiviillä alustalla suojattuna. Kiinteistöllä tulee tarvittaessa ryhtyä aktiiviseen jyrsijöiden torjuntaan, jotta hallitsemattomien jyrsijäpopulaatioiden

syntymiseltä vältytään. Hiehokasvattamon avoin ruokintapöytä mahdollistaa haittaeläimille helpon pääsyn ravinnon ääreen, mikä mahdollistaa populaatioiden lisääntymisen.

 

Toimijan tulee olla selvillä toimialalla käytettävän tekniikan ja hyvien käytäntöjen kehityksestä ja soveltaa niitä toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Eläinten hyvinvoinnin sekä ympäristöön aiheutuvien terveyshaittojen kannalta merkityksellisiin häiriötilanteisiin, kuten pitkäkestoisiin sähkökatkoihin tai talousveden saastumiseen, tulee pyrkiä varautumaan etukäteen. Olisi

suositeltavaa, että tilalla olisi käytössä oma varavoiman lähde.”

 

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on 11.11.2025 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

 

”- - 1. Tilalla on polttoainesäiliö 2,5 m3, joka sijaitsee 2,5 m3 vuotoaltaassa. Säiliö on 2-vaippasäiliö, jossa on ilmoituksen mukaan lukitus, ylitäytönestin ja se sijaitsee betonilaatan päällä. Polttoainesäiliö on hankittu v. 2020. Ilmoituksen mukaan säiliön säännöllisistä tarkastuksissa ja huolloista on huolehdittu. Jatkossakin huolehdittava öljysäiliön säännöllisestä tarkastamisesta kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.

2. Muita kemikaaleja ei ilmoituksen mukaan säilytetä maatilalla. Mikäli kemikaalien määrä kasvaa tulee huomioida tarvittava kemikaali-ilmoitus pelastuslaitokselle (polttoöljyn ilmoitusraja on 10 t).

3. Farmisäiliöiden täyttöpaikan läheisyydessä tulee olla öljynimeytysainetta ja välineet sen keräämiseen.

4. Rakennus tulee varustaa rakennusluvan mukaisella alkusammutuskalustolla.

5. Tilalla oleva pelastussuunnitelma tulee päivittää muutosten myötä ajan tasalle ja huolehdittava sen säännöllisestä päivittämisestä.”

 

Toiminnanharjoittajan kuuleminen ja vastine

 

Toiminnanharjoittajalta on pyydetty vastinetta lausuntoihin 18.11.2025. Toiminnanharjoittaja on 29.11.2025 ilmoittanut ettei jätä vastinetta saatuihin lausuntoihin.

 

TIE- JA LUPAJAOSTON RATKAISU

 

Esittelijä Nimi: Emma Husu

 Tehtävänimike: ympäristönsuojelutarkastaja

 Puh: 044 713 4529

 Email: etunimi.sukunimi@heinola.fi

 

Päätösehdotus Sysmän kunnan tie- ja lupajaosto on tarkastanut ja hyväksyy ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta. Toimintaa tulee harjoittaa ilmoituksen mukaisesti ja seuraavia määräyksiä noudattaen:

 

  1. Eläinsuojiin saa sijoittaa seuraavat eläinmäärät: 35 lypsylehmää, 35 hiehoa, 15 emolehmää, 8 6-12 kk ikäistä vasikkaa ja 10 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Eläinmäärää ja ikäjakaumaa voidaan muuttaa sillä edellytyksellä, että lannantuotanto ei ylitä tässä päätöksessä esitettyjen eläinmäärien lannantuotantoa.

 

Lanta

 

  1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteiden on oltava sellaisia, että lannan ja lantavesien pääsy pinta- ja pohjavesiin estetään. Lantavarastot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja samalla niiden kunto on tarkastettava. Havaitut vauriot on korjattava viipymättä. Ulkotarhasta lanta on kerättävä säännöllisesti.

    Lantavarastojen tyhjennyksessä ja lantaa kuljettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos lannan kuormauksessa tai kuljetuksessa aiheutuu vuotoja on ympäristöön päässyt lanta siivottava pois.

 

  1. Lannan varastotilat on mitoitettava, toteutettava ja ylläpidettävä siten, että eläinsuojasta 12 kk aikana kertyvä lanta voidaan varastoida asianmukaisesti. Kaikkien kolme lietelantalan yhteenlaskettu vähimmäistilavuus eläinmäärä, sadevedet (153,9 m3), maitohuoneen pesuvedet (150 m3), laidunnus ja kuorettuma (300 mm) huomioiden on yhteensä oltava 1077,4 m3. Kuivikelannalle lantala tilavuutta tulee olla kuivikelantaloissa ja kuivikepohjassa yhteenlaskettuna 641 m3.

    Hajuhaittojen vähentämiseksi lietesäiliöiden pintakuorettuma tulee pitää ehyenä välttäen tarpeetonta sekoittamista.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on oltava käytettävissä riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläimäärään ja lannan ravinne sisältöön nähden. Vuokrapelloista on oltava ajantasaiset vuokrasopimukset.

 

  1. Lannan levityksessä on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetusta (1250/2014) ns. nitraattiasetusta. Talousvedenhankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maastoon korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Myös laidunnuksessa tulee noudattaa samoja suojaetäisyyksiä.

 

Lannoittaessa pohjavesialueella sijaitsevia peltoja tulee noudattaa erityistä huolellisuutta.

 

Lanna levitysajankohtaa valitessa on otettava huomioon naapurustolle aiheutuva hajuhaitta ja viihtyvyystekijät. Lannan levitystä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä.

 

  1. Eläisuojien ja laitumien välisten kulkureittien on oltava riittävän kovapohjaisia niin, että ne kestävät eläinten kulkemisen laitumelle. Katolta valuvat sade- ja sulamisvedet on ohjattava karjan kulkureittien ulkopuolelle.

 

Laiduntaminen tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu vaaraa talousvesikaivojen veden laadulle talousvesikaivojen veden laadulle eikä pohja- ja pintavesien pilaantumisen varaa.

 

Polttonesteet ja kemikaalit

 

  1. Polttoainesäiliöiden tulee olla joko kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa katettuun kemikaalia kestävään suoja-altaaseen tai allastetulle alueelle, josta vuodot voidaan havaita ja kerätä talteen ja jonka tilavuus on vähintään 110 % suurimman siihen sijoitettavan säiliön tai astian tilavuudesta. Vaihtoehtoisesti vanha yksivaippainen säiliö voidaan poistaa käytöstä. Vuotojen hallinnan toimenpiteet tulee olla toteutettuna 31.12.2026 mennessä.

 

Polttonestesäiliöiden lähettyvillä tulee mahdollisten vuotojen varalta olla saatavilla imeytysainetta ja välineet käytetyn imeytysaineen keräämiseen.

 

Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettu vähintään lukituksella, laponestolla ja ylitäytönestimellä ja ne tulee tarkastuttaa säänöllisesti, kuntoluokituksen mukaan, kuitenkin vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymä tarkastusliike.

 

  1. Muut kemikaalit ja nestemäisten kemikaalien astiat on varastoitava katetussa tilassa tiiviillä alustalla, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kemikaalit on säilytettävä allastettuna tai viemäröimättömässä tilassa, joka on varustettava reunakorokkein tai lattiakaadoin. Suoja-allas tai reunakoroke on mitoitettava vähintään 110 % suurimman varastoitavan säiliön tai astian tilavuudesta. Kemikaaliastiat tulee varastoida suljettuina ja olla asianmukaisesti merkittyjä.

Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmistajan käyttöturvallisuusohjetta.

 

  1. Kiinteälle polttonesteiden jakelupaikalle on rakennettava asianmukaiset suojaukset maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jakelupaikan tulee olla tiivis, kemikaaleja läpäisemätön kestopäällysteellä pinnoitettu alusta, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Suojaukset tulee olla rakennettuina kolmen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaisuudesta.

 

Jätteet

 

  1. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa, palovaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilliskerättävät jätejakeet, kuten metalli, pakkausmuovi ja lasi tulee kerätä erikseen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Toiminnassa tulee noudattaa Sysmän kunnan kulloinkin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua.

 

  1. Vaaralliset jätteet tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Nestemäiset vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt on varastoitava katetussa, lukittavassa tilassa tiivispohjaisella alustalla. Kiinteät vaaralliset jätteet, kuten öljyiset jätteet on varastoitava lajiteltuna katetussa tilassa tiivispohjaisella alustalla. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiset luvat omaavalle vastaanottajalle vähintään kerran vuodessa. Toiminnassa tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

 

  1. Kuolleet eläimet on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla ja tarkoitukseen soveltuvassa paikassa niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan vähintään kolme vuorokautta, tulee varastointiin käytettävän tilan olla jäähdytetty tai sen lämpötilan muutoin oltava riittävän matala, jotta raadot säilyvät pilaantumattomina. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa raatokeräilyyn tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen.

 

Kirjanpito ja raportointi

 

  1. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä vuosittain seurantatietoja eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta on selvittävä vähintäänkin seuraavat tiedot:
    1. eläinmäärä ja ikäjakauma
    2. tuotetun lannan määrä m3/vuosi ja lannan levitykseen käytetyt peltoalat ja lannan peltolevityksen ajankohdat
    3. tiedot lannan varastointipaikoissa tapahtuneista muutoksista
    4. muutokset lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta-alasta ja mahdollisista toiminnassa havaituista häiriä- tai muista poikkeustilanteisa
    5. tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista
    6. vaarallisten jätteiden ja muista erillisistä jäte-eristä määrät, toimituspaikat ja ajankohdat

 

Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Se on toimitettava Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.

 

  1. Mahdollisista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi.

 

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen ja paras käyttökelpoinen tekniikka

 

  1. Olennaisista muutoksista toiminnassa, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin valvovalle viranomaisellem Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

  1. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävän selvillä alansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa niitä toimintaansa mahdollisuuksien mukaan.

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 Ilmoituksen hyväksymisen edellytykset

 

 Toimittaessa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden kyseisellä sijoituspaikalla ympäristönsuojelualain 115 d §:ssä tai naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia.

 

 Toiminta sijoittuu alueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen on tavanomaista ja vakiintunutta toimintaa. Kyse on olemassa olevasta toiminnasta.

 

 Päijät-Hämeen ympäristöterveyden lausunnossa esitety asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä.

 

 Määräysten perustelut

 

 Eläinmäärä on hyväksytty ilmoituksesta poiketen. Toiminnan laajuus (eläinmäärä ja ikäjakauma) vaikuttaa tarvittavaan lannan varastotilavuuteen. Eläinmäärän poikkeaminen ei vaikuta toiminan ympäristövaikutuksiin. (Määräys 1)

 

Määräyksen mukaisilla rakenteilla ehkäistään ympäristön pilaantumista. Valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 mukaan lannan varastotilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviit ja rakenteiden tulee olla sellaisia, että lannan siirron aikana ei tapahdu vuotoja. Lantavarastojen perusteellinen tyhjennys varmistaa hyötytilavuuden säilymisen suunnitelman mukaisena. Varastojen kunnon tarkastus on tarpeen päästöjen ennalta ehkäisyn kannalta.

 

Lietelantaloiden kattamista koskevalla määräyksellä ehkäistään eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (Määräykset 2 ja 3)

 

 

Lannan levitykseen tarvittava peltoala on määritelty valtioneuvoston asetuksen 137/2019 liitteessä 2. Lannan levitystä koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetukseen1250/2014 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta.

 

Määräys on annettu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi merkittävää

ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille. (Määräykset 4 ja 5)

 

Määräyksellä ehkäistään maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja terveyshaittaa. (Määräys 6)

 

Polttonesteitä- ja muita kemikaaleja koskevat määräykset on annettu maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7, 11 ja 15 §:t velvoittavat järjestämään toiminnan niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ennalta ehkäistä sekä rajoittaa onnettomuuksien haitallisia seurauksia.

 

Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain 16 ja 17 §:ssä.

 

Kemikaalien asianmukainen käsittely ja varastointi on tarpeen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

 

Polttonesteet saattavat aiheuttaa puutteellisesti käsiteltyinä ja varastoituina maaperän tai pohjavesien pilaantumista. Polttonestesäiliöiden tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein, jotta voidaan varmistua niiden sen hetkisestä kunnosta.

Imeytysaineella voidaan ehkäistä maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista mahdollisissa vahinkotilanteissa.

 

Määräaika polttoainesäiliön kattamiseen ja suoja-altaaseen sijoittamiseen tai käytöstä poistamiseen on annettu määräyksen kohtuullistamiseksi. (Määräykset 7 ja 8)

 

Tankkauspaikan suojaaminen on tarpeen polttoainevalumien maahan pääsemisen ehkäisemiseksi ja maaperän suojaamiseksi mahdollisissa vahinko tilanteissa. Määräaika on annettu määräyksen kohtuullistamiseksi. (Määräys 9)

 

Määräys perustuu jätelakiin ja jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden asianmukainen käsittely on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä.

 

Haittaeläimiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja rehuvaraston rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Määräys 10)

 

 Vaarallisten jätteiden asianmukainen käsittely on tarpeen terveys- ja ympäristähaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 11)

 

Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä.

Haittaeläimiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja rehuvaraston rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Määräys 12)

 

Määräys on tarpeen viranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan turvaamiseksi. Viranomaisen saamien tiertojen avulla voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta ja annettujen määräysten noudattamista. Valtioneuvoston asetuksessa 138/2019  9 §:ssä edellytetään kirjanpitoa toiminnasta. (Määräys 13)

 

 Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Määräys 14)

 

 Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ilmoituspäätöksen tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Määräys 15)

 

 Määräyksellä varmistetaan, että toiminnaharjoittaja on riittävän selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentään olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Määräys 16)

 

 

Päätös 

 

 

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO 

 

Toiminnan aloittaminen ja päätöksen voimassaolo

 

 Päätös on voimassa toistaiseksi.

 

 Ilmoituksevaraista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ilmoituksen tekemisestä on kulunut 120 vuorokautta (YSL 115 c §).

 

 Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. (YSL 115 d §)

 

 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän ilmoituspäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä ilmoituspäätöksen voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta ilmoituspäätöksen estämättä noudatettava (YSL 70 §)

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5, 6-8, 11, 14-17, 19, 20, 22, 39 a, 40, 42-44, 53, 58, 62, 66, 70, 115 a-e, 134, 155, 156, 170, 172, 190, 191, 205 § ja liitteet 3 ja 4

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 3, 4, 11, 12, 13, 14 ja 15 §

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) ja liitteet 1 ja 2

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15-17, 28, 29, 72, 73, 112 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 1-4, 7-12, 21, 30 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) ja liite 1

Sysmän kunnan jätehuoltomääräykset (21.6.2023 alkaen)

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Ilmoituksen käsittelystä peritään Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevan taksan (maksuperuste Sysmän kunnanvaltuusto 18.4.2016 § 11, Sysmän kunnan tie- ja lupajaosto, taksan tarkistus 16.3.2020 §8, voimassa 1.4.2020 alkaen) mukaisesti 1272 €. Sysmän kunnan ympäristönsuojelun taksan 3 §:n mukaan ilmoitusten käsittelystä perittävät maksut määräytyvät niiden käsittelyyn kuluneen ajan perusteella tuntitaksalla 53 €/tunti. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 24 tuntia, jolloin käsittelymaksuksi muodostuu 24 h * 53 €/h = 1272 €.

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätös Hakija

 

Tiedoksi Päijät-Hämeen ympäristöterveys (terveysvalvonta@hollola.fi)

 Päijät-Hämeen pelastuslaitos (phpela@paijatha.fi)

 

Ilmoitus päätöksestä Kirjeitse niille naapureille, joille tiedotettiin vireilletulosta.

 

Ilmoittaminen ilmoitustaululla

 

 Päätöksestä kuulutetaan Sysmän kunnan sähköisellä ilmoitustaululla www.sysma.fi kuulutukset

MUUTOKSENHAKU

 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen tiedoksianto  katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen julkaisemisesta julkiseen tietoverkkoon. Muutoksenhakuohje on tämän päätöksen liitteenä.

 

Liite Muutoksenhakuohje